Ruutikellarin kesänäyttelyt 2023

Haminan Ruutikellarin kesänäyttelyt 2023 kokoaa alleen monta upeaa näyttelyä tänäkin vuonna!

Näyttelyt ovat avoinna  ti-su klo 11–18, poikkeuksena syyskuun näyttely Ilta työhuoneella 3.9.–29.9., mikä on avoinna ke-su klo 11–18

Näyttelyihin on ilmainen sisäänpääsy!

Rautainen suoja 4.6.–29.6.

Mari Hillon ja Terhi Penttilän yhteisnäyttely koostuu grafiikan vedoksista ja videoinstallaatiosta. Mari Hillon teokset ovat taidegrafiikkaa ja Terhi Penttilän videoteos sekä kaksiulotteisina kuvina naulan painaumia. Taiteilijat tarkastelevat rautaesineiden kautta ajan kulumista, mitä eletystä elämästä jää näkyviin tai mieleen. 

Hillon grafiikan vedoksista koostuva teos-sarja Aita ja Portti kuvaavat maisemia tai paikkoja, joiden edessä on rauta-aita ja portti. Maisemat ovat Hillon eri aikoina ottamia valokuvia hänelle tärkeistä paikoista. Aitojen ja porttien myötä Hillo pohtii rajoja, kulkemisen rajoittamista niiden avulla, mutta myös suojaamista. Aitojen avulla on kerrottu muille tietyn tilan omistamisesta ja yritetty suojata omaisuutta. Toisaalta aidat mahdollistavat esimerkiksi kotieläimille turvallisen, vapaan liikkumisen tietyllä alueella. Käsitteenä aita voi olla myös este pelkästään ihmisen ajatuksissa. Näissä töissä aidat on asetettu rajaamaan Hillon omia muistikuvia tunnelmista, jotka hän paikkoihin liittää.

Terhi Penttilän videoteos on tyyliltään videomaalaus. Kuvassa näkyy osittain abstrahoitua, unenomaisen hitaasti liikkuvaa videokuvaa viitaten muistettuun sekä kuviteltuun historiaan. Videon aiheena on rautanaula, pieni esine, joka voi saada suuren merkityksen. Nauloilla on puutavarasta koottu rakennuksia, joissa ihmiset ovat tehneet työtä ja eläneet. Rakennuksen tarjoamassa suojassa ihmiset ovat saattaneet vaihtua, mutta naulat ovat pysyneet. Lopulta rakennus on remontoitu uudeksi, purettu tai hylätty ja rauta ruostunut pois. Kaksiulotteisissa teoksissa naulasta on jäljellä enää painauma.

Taiteilijoista

Mari Hillo on kuvataiteen opettaja ja kuvataiteilija. Hillo on tehnyt aluksi taidegrafiikkaa, tehden myöhemmin myös veistoksia ja keramiikkaa. Hillo kertoo taiteen tekemisessä kiinnostukseksi kerroksellisuuden ja tarinat. Hänen teostensa lähtökohta löytyy usein luonnosta ja lähiympäristöstä. Hillo rakentaa töihinsä jännitteitä ja uusia merkityksiä liittämällä niihin erilaisia kuvia ja käyttämällä erilaisia tekniikoita.

Terhi Penttilä työskenteli 10-vuotta päätoimisesti taiteilijana, kuvataiteilijaksi valmistumisen jälkeen. Hän aloitti taiteen tekemisen videotaiteesta, siirtyen verkkotaiteeseen. Kansainvälisten mediataideprojektien rinnalla hän piti yksityisnäyttelyitä. Myöhemmin Penttilä opiskeli kuvataideopettajaksi ja jatkoi taiteilijana opetustyön ohessa. Nyt Penttilä kertoo olevansa uuden alun edessä: ”Olen palannut videotaiteeseen, mutta samalla kokeilen itselleni uusia ilmaisutapoja.”

Lisätietoja näyttelystä
Mari Hillo p. 040 533 4585 | mari.hillo@kolumbus.fi
Terhi Penttilä p. 040 591 1449 | terhi.penttila@gmail.com

Lauhkea vyöhyke 4.7.–30.7.

Lotta Lekan grafiikan eri tekniikoita yhdistelevät teokset ovat luontoaiheisia, ja ne tutkivat ihmisen suhdetta itseensä tai luontoon. Hänelle tärkeää on ihmisten kanssa työskentely taiteen hyvinvointityön, sinäkuvallisten prosessien sekä yhteisteosten parissa.

Kristiina Töyry on monipuolisen koulutuksen omaava kuvataiteilija, joka tutkii teoksissaan liminaalisuutta, hengellisyyden ja ruumiillisuuden välistä vuoropuhelua sekä erilaisia ympäristöjä ja tiloja. Töyry työskentelee maalauksen, videon, valokuvan ja tekstin parissa. 

Heli Väisäsen lähinnä grafiikan ja keramiikan keinoin syntyvät teokset käsittelevät ihmisenä kasvamista, vuorovaikutusta ja rauhaa niin suhteessa omaan sisimpään, kanssaeläjiin kuin luontoonkin. Taiteen tekeminen on hänelle tapa jäsentää maailmaa.

Taiteilijoista

Lotta Leka on valmistunut Kankaanpään Taidekoulusta (YAMK) 2021 ja Turun Taideakatemiasta (AMK) 2015. Viimeaikaisia näyttelyitä ovat mm. Rikkaruoho Malmitalon galleriassa, Pause Voipaalan Taidekeskuksessa, sekä yhteisnäyttelyt Suomessa ja ulkomailla. Hän myös koordinoi erilaisia taideprojekteja. Leka asuu ja työskentelee Turussa.

Kristiina Töyry on Loviisassa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija, syntynyt Turussa. Hän tutkii teoksissaan liminaalisuutta, hengellisyyden ja ruumiillisuuden välistä vuoropuhelua sekä erilaisia ympäristöjä ja tiloja. Töyry työskentelee maalauksen, videon, valokuvan ja tekstin parissa. Hän on valmistunut YAMK kuvataiteilijaksi Kankaanpään taidekoulusta, taustaltaan filosofian maisteri (kulttuurien tutkimus, taiteiden tutkimus)  Turun yliopistosta, sekä valokuvaaja ja audiovisuaalisen alan ammattilainen, lisäksi hän on opiskellut ekspressiivistä taideterapiaa. Hän on osallistunut näyttelyihin sekä ulkomailla että Suomessa.

Heli Väisänen on kotoisin Harjavalta, mutta nykyään asuu ja työskentelee Raumalla. Hän käsittelee teoksissaan ihmisenä kasvamista, vuorovaikutusta ja rauhaa niin suhteessa omaan sisimpään, kanssaeläjiin kuin luontoonkin. Taiteen tekeminen on hänelle tapa jäsentää maailmaa. Väisänen työskentelee lähinnä grafiikan ja keramiikan keinoin. Väisänen on valmistunut kuvataiteilijaksi (YAMK) Kankaanpään taidekoulusta. Hän on myös kasvatustieteen maisteri, opiskellut taidehistoriaa, taideterapiaa ja kirjallisuutta. Hän on osallistunut useisiin näyttelyihin niin kotimaassa, kuin ulkomaillakin.

Taivaanpallotapahtuma 4.8.–30.8.

Kaikkeuden laajeneminen havaittiin 1920-luvulla. Tämän päivän kosmologi tietää laajenemisen olevan kiihtyvää. Kaukaisimmat kohteet loittonevat meistä valon nopeudella ja tulevaisuudessa vieläkin kovempaa vauhtia. Tämä ja lähes kaikki avaruuden asiat ovat melko käsittämättömiä. Aina voi ajatuksissaan palata siihen, mistä kaikki alkoi ja mihin se laajenee.

Kimmo Ylösen ikioma puuavaruus on laajentunut vuodesta 2010. Singulariteetti sijaitsee tasan tarkkaan Koneen säätiön Saaren kartanon navetassa. Siellä kertyivät kokoon ensimmäiset taivaanpallot. Sen jälkeen kierrätettyä ja löydettyä materiaalia on kasaantunut kappaleiksi oman kellariverstaan lisäksi taiteilijaresidensseissä Balilla, Mäntässä -Serlachius museon vieraana, sekä viimeksi kesällä 2019 Tohmajärvellä. Siellä Ylönen pääsi purkamaan punamultalautaa puoliksi kaatuneen saunan seinästä Murtoin kylällä. Koulukeskuksen teknisen työn tiloissa hän kasasi punaisen planeetan. Samasta materiaalista syntyivät Saturnuksen renkaat. Puulle piirretyt maisemakuvat ovat täydentäneet näkyvää avaruutta vuodesta 2017.

Laajentuminen jatkuu. Taivaankappaleiden sarjassa yhdistyy monta Ylösen työskentelylle tunnusomaista asiaa. Pitkä, kenties päättymätön rakennusaika, kolmastoista vuosi menossa, työskentely oman pajan ulkopuolella – tässä tapauksessa neljän residenssin suojissa ja kierrätetyn materiaalin käyttö. 

Taiteilijasta

Kimmo Ylönen on Ylöjärvellä, vuonna 1970 syntynyt kuvataiteilija. Ylönen valmistui taidemaalariksi Kankaanpään taidekoulusta 1996. Seuraavana keväänä hän muutti Norrskatan saarelle, Paraisille. Ulkosaaristossa Ylönen ryhtyi veistämään puuta. Myöhemmin tulivat mukaan muut luonnon- ja kierrätysmateriaalit neulasista räsymattoihin.

Puuhun ankkuroitu tekeminen on ottanut odottamattomiakin muotoja. Ylönen on muun muassa paistanut neljä metriä leveän leivän, muuttanut Turun kaupunkiliikenteen bussin isoksi nelipyöräiseksi vatupassiksi ja kävellyt kotiovelta Rovaniemelle taidetta rakentaen.

”Olen maannut pimeässä pulkkamäen päällä ja huimaantunut avaruuden mitasta. Olen katsellut kohteita kaverin kaukoputkella itseni lähes tiedemieheksi tuntien. Avaruuden kuvaaminen puisin palloin ja ympyröitä piirtäen, tämä palikkaleikki, ei paljon poikkea lapsuuden hankkeista. Laserpyssyllä ammutaan vähemmän ja kirjat ovat entistä paksumpia, mutta kysymykset ovat aina niitä isoimpia ja ymmärtämisen apuna on itse rakennettu malli.”

Tutustu taiteilijan nettisivuihin täältä.

Ilta työhuoneella 3.9.–29.9.

Riikka Lenkkerin näyttely Ilta työhuoneella tarjoaa katsojille mahdollisuuden tarkastella miltä taiteilijan työhuoneella näyttää silloin, kun maalaukset ovat vielä tekeillä. Lenkkeri kuvaa omaa työhuonettaan ja työskentelytapojaan Virginia Woolfilaisessa hengessä, taiteilija tarvitsee oman tilan, missä antaa teosten olla keskeneräisiä – yrityksinä, joita saatetaan hetkenä minä hyvänsä muuttaa tai maalata päälle. Näyttelyssä taiteilijan työpäivä on vaihtunut illaksi, maalaaminen sujuu ja ajatukset alkavat tarkentua päivänvalon hiipuessa. Teokset eivät synny tyhjiössä, työhuone toimii taiteilijan muistina ja yksityisenä tilana, missä uudet ideat saavat alkunsa. Näyttelyssä on esillä maalauksia Yötä vasten ja Työhuoneella teossarjoista, joita Lenkkeri on maalannut vuodesta 2017.

Taiteilijasta

Riikka Lenkkeri asuu ja työskentelee Mäntässä. Hän valmistui Genovan kuvataideakatemiasta (L’Accademia Ligustica di Belle Arti) vuonna 1995. Lenkkerin tuotannossa näkyy eurooppalaisen maalaustaiteen perinteen tuntemus. Teoksissaan hän usein soveltaa nykymaalaukseen vanhoja historiallisia maalaustekniikoita ja kuvallisia viittauksia. Lenkkeri tunnetaan erityisesti suurikokoisista realistisista henkilökuvista, joissa vahva sivellintyöskentely ja runsas väriaines korostavat kuvattujen henkilöiden ruumiillisuutta ja läsnäoloa. Lenkkerillä on takanaan liki 30-vuotinen ura ja hänen teoksiaan löytyy useista julkisista kokoelmista.

Lisätietoja näyttelystä
Riikka Lenkkeri p. 050 330 3586
riikka.lenkkeri@riikkalenkkeri.fi
Instagram:@lenkkeririikka

Tutustu taiteilijan nettisivuihin täältä.